Säädökset lyhyesti selitettynä

Vastuiden selkeyttäminen

Uudella asetuksella selkeytetään vastuuperusteita ja sääntöjä turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastaavan EU-maan määrittämiseksi. Tärkeimpiä muutoksia: 

• Lyhennetään kaikkien menettelyjen määräaikoja (esim. takaisinottopyyntö on esitettävä kahden viikon kuluessa Eurodac-osumasta kahden kuukauden sijasta). Tämä nopeuttaa ja tehostaa vastuussa olevan EU-maan määrittämistä.
• Otetaan käyttöön velvoite hakea suojelua siinä EU-maassa, johon hakija ensiksi saapuu, ja pysyä siellä, kunnes vastuussa oleva jäsenvaltio on määritetty. Velvoitteen noudattamatta jättäminen johtaa merkittäviin seurauksiin, kuten siihen, että EU-maa huolehtii ainoastaan hakijan perustarpeista ja että hakijalla ei ole oikeutta kaikkiin vastaanotto-olosuhteisiin.
• Tehostetaan takaisinottomenettelyä henkilöiden palauttamiseksi EU-maasta toiseen muun muassa lyhentämällä määräaikoja ja poistamalla säännöt vastuun siirtymisestä silloin, kun takaisinottoilmoitusta ei esitetä ajoissa.
• Vahvistetaan perheenjäseniä koskevia sääntöjä muun muassa seuraavasti:
  • Laajennetaan perhekäsite käsittämään perheet, jotka on muodostettu kauttakulkumatkalla ennen EU:hun saapumista.
  • Otetaan käyttöön mahdollisuus asettaa vastuu hakemuksen käsittelystä EU-maalle, jossa hakijan perheenjäsen oleskelee laillisesti EU:n sääntöjen mukaisesti myönnetyllä pitkäaikaisella oleskeluluvalla.
  • Otetaan käyttöön velvoite asettaa perheisiin liittyvät tapaukset aina etusijalle.
• Varmistetaan maksuton oikeudellinen neuvonta kaikille hakijoille.

Pakollinen mutta joustava yhteisvastuu

Uudella asetuksella otetaan käyttöön pysyvä, pakollinen ja tarveperusteinen yhteisvastuumekanismi, joka korvaa nykyiset vapaaehtoiset tapauskohtaiset ratkaisut. Uusi mekanismi toimii seuraavasti:

1. Komissio hyväksyy vuosittain 15. lokakuuta mennessä seuraavat asiakirjat:

• Vuosikertomus, jossa arvioidaan muuttoliiketilannetta koko EU:ssa ja kaikissa EU-maissa.
• Täytäntöönpanopäätös, jossa määritetään, onko tietty EU-maa i) muuttoliikepaineen kohteena, ii) vaarassa joutua muuttoliikepaineen kohteeksi tulevan vuoden aikana tai iii) merkittävässä muuttoliiketilanteessa (muuttoliikepainetta lievempi tilanne, jossa otetaan huomioon nykyisten ja aiempien vuosien maahantulojen kumulatiivinen vaikutus).
• Ehdotus neuvoston täytäntöönpanosäädökseksi, jossa täsmennetään tulevana vuonna tarvittavien sisäisten siirtojen ja yhteisvastuutoimien määrät.

2. Näiden asiakirjojen perusteella neuvosto antaa ennen vuoden loppua yhteisvastuureservin perustamista koskevan täytäntöönpanosäädöksen, jossa esitetään yhteisvastuutoimet, jotka kukin EU-maa aikoo toteuttaa. Osallistuminen yhteisvastuutoimiin on EU-maille pakollista, mutta ne voivat valita, minkä tyyppisillä yhteisvastuutoimilla ne osallistuvat reserviin. Vaihtoehdot ovat seuraavat:

• kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden tai, jos sekä osallistuva että siirrosta hyötyvä EU-maa niin sopivat, kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sisäiset siirrot
• rahallinen tuki
  • EU-maissa toteutettaviin toimiin
  • EU:n ulkopuolisissa maissa eli kolmansissa maissa toteutettaviin tai niihin liittyviin toimiin
• vaihtoehtoiset yhteisvastuutoimet (henkilöresursseina ja luontoissuorituksina annettava tuki).

EU-maat, jotka ovat merkittävässä muuttoliiketilanteessa, voivat pyytää niitä koskevan yhteisvastuuosuuden vähentämistä. Edelleen liikkumisen kohteena olevat EU-maat voivat tiettyjen edellytysten täyttyessä ottaa vastuun alueellaan jo oleskelevien hakijoiden hakemuksista sisäisten siirtojen toteuttamisen sijasta. Tätä yhteisvastuun muotoa kutsutaan ”vastuun korvaamiseksi”. Vastuun korvaamisesta tulee pakollista, jos sisäistä siirtoa koskevat sitoumukset eivät ole riittäviä.

Koko prosessia valvoo ja tukee EU:n yhteisvastuukoordinaattori komissiossa.

Uudet vastuunjakosäännöt tarjoavat tehokkaamman järjestelmän, jolla 

• vähennetään edelleen liikkumista 
• estetään mahdollisuus siirtää turvallisuusriskiksi katsottavia henkilöitä EU-maiden välillä 
• varmistetaan, että hakijoiden toimet eivät johda vastuun siirtymiseen EU-maalta toiselle. 

Uusissa yhteisvastuusäännöissä säädetään myös ennustettavasta ja joustavasta mutta pakollisesta järjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa, että EU-maat eivät jää yksin, kun niihin kohdistuu muuttoliikepaine. 

Uusilla säännöillä 

• parannetaan vastuunjakojärjestelmän ennustettavuutta ja hakijoiden oikeuksia sekä lisätään hakijoiden tietoisuutta maksuttoman oikeudellisen neuvonnan avulla 
• varmistetaan, että perheisiin liittyvät tapaukset asetetaan etusijalle, jotta perheet voidaan yhdistää mahdollisimman varhaisessa turvapaikkaprosessin vaiheessa 
• nopeutetaan ja tehostetaan menettelyjä kaikkien hakijoiden kannalta. 

• Yksinkertaisemmat ja selkeämmät menettelyt sekä kohtuulliset määräajat hakijoiden liittymiselle menettelyyn ja hakemusten tutkimisen päättämiselle.
• Tiukemmat säännöt, joilla ehkäistään järjestelmän väärinkäytöksiä ja edelleen liikkumista asettamalla velvoite jättää hakemus siinä maassa, johon hakija ensiksi saapuu: jos hakija, jonka hakemuksesta on tehty päätös yhdessä EU-maassa, pakenee ja jättää hakemuksen toisessa EU-maassa, jälkimmäinen maa käsittelee hakemusta myöhempänä hakemuksena.
• Menettelylliset takeet, joilla turvataan hakijoiden oikeudet: maksuton oikeudellinen neuvonta menettelyn hallinnollisen vaiheen aikana, eli neuvonta hakijan oikeuksista ja velvollisuuksista sekä avustaminen hakemuksen tekemisessä, tietojen antaminen siitä, miten hylkäyspäätökseen voi hakea muutosta, sekä oikeus maksuttomaan oikeusapuun ja oikeudelliseen edustukseen muutoksenhakuvaiheessa hakijan pyynnöstä.
• Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden erityistarpeet otetaan paremmin huomioon.
• Pakollinen luettelo perusteista, joiden täyttyessä hakemuksen käsittelyä on nopeutettava.
• Selkeämmät säännöt tutkimattajättämisperusteiden sekä ”turvallisen kolmannen maan” ja ”ensimmäisen turvapaikkamaan” käsitteiden soveltamisesta.
• Tiiviimmät yhteydet turvapaikka- ja palauttamismenettelyjen välillä varmistavat, että kielteinen turvapaikkapäätös annetaan yhdessä palauttamispäätöksen kanssa ja että molempia päätöksiä koskevat muutoksenhaut käsitellään samassa määräajassa.
• Kaikissa EU-maissa otetaan käyttöön pakollinen rajalla tapahtuva turvapaikkamenettely, jonka enimmäiskesto on 12 viikkoa. Sitä sovelletaan, kun
  • hakija on tarkoituksellisesti johtanut viranomaisia harhaan tai tahallaan tuhonnut tai hävittänyt henkilöllisyys- tai matkustusasiakirjansa,
  • hakija on vaaraksi kansalliselle turvallisuudelle tai yleiselle järjestykselle tai
  • hakija on sellaisen kolmannen maan kansalainen, johon liittyvien kansainvälistä suojelua koskevien myönteisten päätösten osuus on enintään 20 prosenttia.
• Jos hakemus hylätään rajalla tapahtuvassa turvapaikkamenettelyssä, kolmannen maan kansalainen siirretään palauttamista koskevaan rajamenettelyyn, jonka enimmäiskesto on 12 viikkoa. Tarkoituksena on palauttaa nopeasti ne, joilla ei ole oikeutta jäädä EU:hun.
• Rajamenettelyn käytännön soveltaminen edellyttää, että EU-mailla on asianmukainen kapasiteetti käsitellä turvapaikkahakemuksia ja palautuksia. Toisin sanoen EU-mailla on oltava tarvittava infrastruktuuri ja riittävästi koulutettua henkilöstöä tietyn hakijamäärän käsittelemiseksi. Unionin tasolla asianmukaisella kapasiteetilla tarkoitetaan 30 000 hakijan käsittelyä. Jäsenmaatasolla komissio vahvistaa asianmukaisen kapasiteetin joka kolmas vuosi täytäntöönpanosäädöksellä.

• Asetuksella ehkäistään väärinkäytöksiä asettamalla turvapaikanhakijoille selkeä velvoite tehdä yhteistyötä viranomaisten kanssa koko menettelyn ajan ja määräämällä ankarat seuraamukset, jos tätä velvoitetta ei noudateta. 
• Kaikissa EU-maissa otetaan käyttöön pakollinen rajalla tapahtuva turvapaikkamenettely, jonka enimmäiskesto on 12 viikkoa. Menettelyssä määritetään, onko hakemus perusteeton tai sellainen, että tutkittavaksi ottamisen edellytykset eivät täyty. Hakemuksen käsittelyn aikana hakija saa oleskella EU-maan rajalla, mutta hänellä ei ole lupaa tulla kyseisen maan alueelle. Jos hakemus hylätään rajalla tapahtuvassa turvapaikkamenettelyssä, on sovellettava rajamenettelyä. Tällöin kolmannen maan kansalainen siirretään palauttamista koskevaan rajamenettelyyn, jonka enimmäiskesto on 12 viikkoa. Tarkoituksena on palauttaa nopeasti ne, joilla ei ole oikeutta jäädä EU:hun.
• EU-maat voivat soveltaa turvallisen kolmannen maan käsitettä tietyin selkein edellytyksin, joista yksi on, että hakijalla on ”riittävä yhteys” kyseiseen kolmanteen maahan. Maan turvallisuuden määrittämisessä voidaan hyödyntää sekä EU:n että kansallisia luetteloita. EU-maat voivat myös soveltaa tätä käsitettä yksilöllisesti eli katsoa, että maata voidaan pitää turvallisena kolmantena maana tietyn hakijan osalta, vaikka sitä ei mainittaisi EU:n tai kansallisessa luettelossa. 

Kolmannen maan kansalainen tai kansalaisuudeton henkilö katsotaan hakemuksen tekohetkestä lähtien kansainvälistä suojelua hakevaksi henkilöksi, jolla on oikeus oleskella hakemuksen käsittelystä vastaavassa EU-maassa siihen asti, kunnes päätös on tehty (rajalla, jos sovelletaan rajamenettelyä, tai maan alueella, jos sovelletaan nopeutettua/tavanomaista menettelyä).  

Hakijoita suojellaan kansainvälisen oikeuden, EU:n perusoikeuskirjan ja palauttamiskiellon periaatteen mukaisesti.   

Alaikäisiin, myös ilman huoltajaa oleviin alaikäisiin, sovelletaan tiukkoja suojatoimia seuraavasti: 

• Lapsen etu on ohjaava periaate, joka on otettava huomioon menettelyn kaikissa vaiheissa. Lapsen edun arviointi on suoritettava noudattaen vastaanotto-olosuhteita koskevan direktiivin asiaa koskevia säännöksiä. 
• Alaikäistä hakijaa voidaan kuulla (hakemuksen ottamisesta tutkittavaksi ja/tai hakemuksen perusteista) asianmukaisesti suoritetussa henkilökohtaisessa puhuttelussa, mikäli se on hänen etunsa mukaista. 
• Ilman huoltajaa olevilla alaikäisillä on oltava väliaikainen edustaja, joka avustaa heitä rekisteröinnissä, hakemuksen jättämisessä, sormenjälkien ottamisessa ja kaikissa tarvittavissa menettelyvaiheissa.  
• Edustaja on nimettävä viimeistään 15 työpäivän kuluttua hakemuksen tekemisestä. 
• Ilman huoltajaa olevien alaikäisten määrä yhtä edustajaa kohti voi olla enintään 30 tai – jos hakemuksia tulee suhteettoman paljon ilman huoltajaa olevilta alaikäisiltä – enintään 50. 
• Iän arviointi: monialainen arviointi, johon sisältyy muun muassa psykososiaalinen arviointi. Lääkärintarkastusta voidaan käyttää ainoastaan viimeisenä keinona. 

Hakijoilla on oikeus henkilökohtaiseen puhutteluun ja oikeus kääntyä oikeudellisen tai muun neuvonantajan puoleen menettelyn kaikissa vaiheissa. Lisäksi hakijoilla on oikeus hakea muutosta kielteiseen turvapaikkapäätökseen ja samaan aikaan tehtyyn palauttamispäätökseen. Seuraavia päätöksiä koskevalla muutoksenhaulla ei ole automaattista lykkäävää vaikutusta (eli hakijalla ei ole automaattista oikeutta jäädä maahan): 

• nopeutetussa menettelyssä tai rajamenettelyssä hakemuksen perusteiden pohjalta annettu kielteinen päätös (paitsi jos hakija on ilman huoltajaa oleva alaikäinen)  
• tutkimatta jättämistä koskeva päätös (paitsi jos hylkäämisperuste on turvallisen kolmannen maan käsite)
• päätös hylätä hakemus sen implisiittisen peruuttamisen vuoksi  
• päätös kansainvälisen suojelun poistamisesta, jos se perustuu johonkin seuraavista perusteista: poissulkemisperuste (pakolaiset), vaara turvallisuudelle (pakolaiset), tuomio erityisen vakavasta rikoksesta ja vaara yhteiskunnalle (pakolaiset), poissulkemisperuste (toissijaista suojelua saavat henkilöt). 

Tällaisissa tapauksissa hakija voi pyytää oikeutta jäädä maahan (pyynnön esittämiselle on oltava aikaa vähintään viisi päivää) tai tuomioistuin voi ratkaista asian viran puolesta. Hakija saa jäädä alueelle pyynnön esittämiselle asetetun määräajan päättymiseen asti tai, jos hakija on esittänyt tällaisen pyynnön, siihen asti, kunnes tuomioistuin on tehnyt asiasta päätöksen. 

Turvallisen kolmannen maan määrittäminen EU:n tasolla

Asetuksessa vahvistetaan kriteerit, jotka kolmannen maan on täytettävä, jotta sitä voidaan pitää turvallisena, sekä säännöt turvallisia kolmansia maita koskevan EU:n luettelon laatimisesta ja muuttamisesta. Asetukseen ei kuitenkaan ole liitetty tällaista luetteloa, vaan luettelo voidaan hyväksyä myöhemmin muuttamalla asetusta. EU-maat voivat jatkaa kansallisten luetteloidensa ylläpitämistä rinnakkain myös EU:n luettelon hyväksymisen jälkeen. 

Jotta kolmatta maata voidaan pitää turvallisena, sen on täytettävä muun muassa seuraavat kriteerit: henkilön henkeä ja vapautta ei uhata rodun, uskonnon, kansallisuuden jne. vuoksi, vakavan haitan vaaraa ei ole, palauttamiskiellon periaatetta noudatetaan ja on olemassa mahdollisuus hakea suojelua ja myös saada sitä, jos edellytykset täyttyvät.  

Tärkein ero ”turvallisen kolmannen maan” ja ”turvallisen alkuperämaan” käsitteiden välillä: turvallisella kolmannella maalla tarkoitetaan maata, jota voidaan pitää turvallisena hakijalle, joka ei ole kyseisen maan kansalainen, kun taas turvallisella alkuperämaalla tarkoitetaan maata, jota pidetään turvallisena kyseisen maan omille kansalaisille (tai maassa aiemmin vakinaisesti asuneille kansalaisuudettomille hakijoille).  

Asetuksessa säädetään tehostetusta yhteisvastuusta ja sallitaan poikkeuksien soveltaminen poikkeuksellisissa olosuhteissa mahdollisimman lyhyeksi ajaksi. 

 Vahvistettu yhteisvastuu: 

• Tehostetut yhteisvastuu- ja tukitoimet voivat koostua sisäisistä siirroista, rahallisesta tuesta, vaihtoehtoisista yhteisvastuutoimista (esim. henkilöresursseina ja luontoissuorituksina annettava tuki) tai näiden yhdistelmistä. 
• Jos nämä toimet eivät ole riittäviä, sovelletaan niin sanottua vastuun korvaamista. Tämä tarkoittaa, että osallistuva EU-maa ottaa vastuun hakemuksista, jotka on jätetty sen alueella ja joista kriisitilanteessa oleva EU-maa olisi tavanomaisesti vastuussa.  
• Toisin kuin turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinta-asetuksessa säädetään, kriisin sattuessa osallistuvat EU-maat kattavat kaikki sisäiset siirrot (ihmisiä koskeva yhteisvastuu) eli 100 prosenttia kaikista yhteisvastuutoimia koskevassa suunnitelmassa määritellyistä siirtotarpeista.  
• Siksi osallistuvat EU-maat saattavat kriisitilanteessa joutua käsittelemään enemmän kansainvälistä suojelua koskevia hakemuksia kuin mikä niiden oikeudenmukainen osuus olisi. Ne voivat kuitenkin vähentää tämän ylimääräisen osuuden myöhemmistä yhteisvastuutoimistaan.  

Poikkeukset: 

Kriisitilanteessa (mukaan lukien välineellistäminen) tai force majeure ‑tilanteessa oleva EU-maa voi poiketa tietyistä turvapaikkasäännöstön säännöistä ja muun muassa  

• pidentää kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten rekisteröinnin määräaikaa enintään neljään viikkoon hakemuksen tekemisestä sekä pidentää rajamenettelyn enimmäiskestoa (12 viikosta enintään 18 viikkoon)  
• pidentää hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan EU-maan määrittämisen määräaikaa (tämä on mahdollista ainoastaan kriisitilanteissa, joukoittaisen maahantulon tilanteissa ja force majeure ‑tilanteissa). Tämä tarkoittaa esimerkiksi vastaanottopyynnön esittämiselle asetetun määräajan pidentämistä yhdestä tai kahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen hakemuksen rekisteröintipäivästä     
• soveltaa rajamenettelyä koskevia poikkeuksia tai laajentaa rajamenettelyn soveltamisalaa tapauksen mukaan.  

EU-maille annetaan valtuudet reagoida kriisitilanteisiin, välineellistämiseen ja force majeure ‑tilanteisiin, mikä tekee niiden muuttoliike- ja turvapaikkajärjestelmistä joustavampia. Tämä toteutetaan 

• vahvistamalla yhteisvastuukehystä varmistamalla, että kriisitilanteessa olevien EU-maiden kaikki yhteisvastuutarpeet katetaan 
• sallimalla erilaisia poikkeuksia tavanomaisista säännöistä tilanteen mukaan.  

Uusissa säännöissä säilytetään oikeus päästä turvapaikkamenettelyyn sekä varmistetaan perusoikeuksien kunnioittaminen muun muassa varmistamalla, että komissio (neuvoston valtuutuksella) arvioi toimet ja että toimia sovelletaan ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa ja vain niin kauan ja siinä määrin kuin on tarpeen. Komissio kiinnittää erityistä huomiota perusoikeuksien ja humanitaaristen sääntöjen noudattamiseen, toimien tarpeellisuuteen ja oikeasuhteisuuteen sekä siihen, onko tilanne jatkuva. 

Haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, raskaana olevien naisten ja pikkulapsiperheiden, hakemukset asetetaan etusijalle. Välineellistämistilanteessa rajamenettelyä voidaan soveltaa kaikkiin hakijoihin. Kuitenkin alle 12-vuotiaat lapset ja heidän perheenjäsenensä sekä henkilöt, joilla on menettelyyn tai vastaanottoon liittyviä erityistarpeita, on jätettävä rajamenettelyn ulkopuolelle joko alusta alkaen tai, jos menettely on jo aloitettu, heti kun yksilöllisessä arvioinnissa todetaan, että heidän hakemuksensa ovat todennäköisesti perusteltuja.  

• Tulevaisuudessa Eurodac mahdollistaa paitsi hakemusten myös hakijoiden laskemisen. Lisäksi rekisteröitävien tietojen tyyppejä lisätään (sormenjälkien ohella rekisteröidään myös kasvokuva, henkilöllisyystiedot ja henkilöllisyys- ja matkustusasiakirjojen jäljennökset). 
• Tietyntyyppisten tietojen säilytysaikaa pidennetään viiteen vuoteen, mutta hakijoita koskevien tietojen säilytysaika on edelleen 10 vuotta.  Tietokantaan tallennetaan tiedot myös henkilöistä, jotka ovat nousseet maihin etsintä- ja pelastusoperaatioiden seurauksena, jotka on otettu kiinni ulkorajan laittoman ylityksen jälkeen tai joiden on todettu oleskelevan laittomasti EU-maan alueella, sekä uudelleensijoitetuista henkilöistä ja tilapäistä suojelua saavista henkilöistä. 

Turvallisuutta koskevia takeita on lisätty:  

• Järjestelmä sisältää nyt tiedot myös vähintään kuusivuotiaista lapsista, jotta viranomaiset voivat tunnistaa perheistään eroon joutuneet lapset ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ihmiskaupalta ja hyväksikäytöltä. 
• Lisäksi järjestelmä mahdollistaa ilmoittamisen EU:hun saapuvista henkilöistä, joiden katsotaan muodostavan uhkan sisäiselle turvallisuudelle. Menettelyyn sovelletaan vahvoja tietosuojaa koskevia suojatoimia.

Uudet säännöt helpottavat henkilöiden tunnistamista ja päällekkäisten hakemusten seuraamista, parantavat jäsenvaltioiden kykyä ehkäistä hakijoiden edelleen liikkumista (eli kansainvälistä suojelua hakevien luvatonta liikkumista saapumisjäsenvaltiosta toiseen jäsenvaltioon) ja auttavat soveltamaan asianmukaisia menettelysääntöjä, kun havaitaan turvallisuusongelmia.  

Suojelua tarvitsevat henkilöt hyötyvät aiempaa nopeammista turvapaikka- ja uudelleensijoittamismenettelyistä. Lisäksi haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten ilman huoltajaa olevien alaikäisten, tunnistaminen pienentää riskiä joutua hyväksikäytön tai ihmiskaupan uhriksi. 

Asetuksella korjataan nykyisen kehyksen puutteet varmistamalla, että 

• EU:n ulkorajat laittomasti ylittäneille maahantulijoille tehdään yhdenmukaiset terveys-, henkilöllisyys- ja turvallisuustarkastukset
• seulonta suoritetaan tietyssä määräajassa, joka on seitsemän päivää ulkorajoilla suoritettavan seulonnan tapauksessa ja kolme päivää EU:n alueella kiinni otettujen henkilöiden seulonnan tapauksessa   
• maahantulijat ohjataan nopeasti oikeisiin menettelyihin (rajalla tapahtuva turvapaikkamenettely, tavanomainen turvapaikkamenettely tai rajalla tapahtuva palauttamismenettely) 
• perusoikeuksien kunnioittamista valvotaan riippumattomasti seulonnan ja rajamenettelyjen aikana.

Uusilla säännöillä on merkittävä rooli seuraavien tavoitteiden kannalta: 

• turvataan ulkorajat ja parannetaan laittoman maahantulon hallintaa EU:n tasolla 
• asetetaan kaikille EU-maille yhdenmukainen velvoite tunnistaa ja seuloa laittomat maahantulijat ja korvataan näin nykyiset toisistaan poikkeavat kansalliset käytännöt 
• varmistetaan, että ensimmäinen maahantulomaa suorittaa tarvittavat tarkastukset 
• vahvistetaan turvallisuutta Schengen-alueella varmistamalla, että EU:n sisäistä turvallisuutta uhkaavat laittomat maahantulijat ja turvapaikanhakijat tunnistetaan 
• parannetaan kansanterveysriskien hallintaa perusteellisten tarkastusten avulla.

Laittomasti maahan tulleet henkilöt ja turvapaikanhakijat hyötyvät seulonta-asetuksesta seuraavilla tavoilla: 

• Pakollisilla terveys- ja haavoittuvuustarkastuksilla varmistetaan, että välitöntä hoitoa tarvitsevat henkilöt sekä alaikäiset ja haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, jotta he voivat hyötyä heitä suojaavista säännöistä mahdollisimman nopeasti ja saada tarvittavaa tukea. 
• Seulonta nopeuttaa ja tehostaa prosesseja. 
• Uusi riippumaton valvontamekanismi lisää avoimuutta ja vastuullisuutta seulonnan aikana ja edistää perusoikeuksien kunnioittamista.   

Aseman määrittelyä koskevalla asetuksella vahvistetaan ja yhdenmukaistetaan kansainvälisen suojelun myöntämisperusteita ja suojeluun liittyviä oikeuksia seuraavasti: 

Edistetään turvapaikkakäytäntöjen ja ‑päätösten lähentämistä: 

• velvoitetaan EU-maat arvioimaan, onko alkuperämaassa mahdollisuus suojeluun (esim. alkuperämaan turvallisissa osissa), jolloin pakolaisasemaa ei pidä myöntää 
• velvoitetaan EU-maat poistamaan kansainvälinen suojelu, kun henkilön katsotaan muodostavan uhkan yhteisölle tai turvallisuudelle 
• velvoitetaan EU-maat ottamaan hakemusten arvioinnissa ja tarkastelussa huomioon EU:n turvapaikkaviraston (EUAA) ajantasaiset alkuperämaita koskevat ohjeet. 

Selkeytetään suojelua saavien henkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia: 

• annetaan suojelua saaville henkilöille yhdenmukaisia tietoja
• edellytetään, että EU-maat myöntävät oleskeluluvan 90 päivän kuluessa ja yhtenäisen kaavan mukaisessa muodossa   
• annetaan EU-maille mahdollisuus asettaa sosiaaliavustuksen saamisen ehdoksi suojelua saavan henkilön tosiasiallinen osallistuminen kotouttamistoimenpiteisiin 
• vahvistetaan ilman huoltajaa olevien alaikäisten oikeuksia lapsiystävällisen tiedottamisen ja huoltajia koskevien vaatimusten osalta 
• selvennetään, että kansalliset humanitaariset asemat ovat edelleen sallittuja edellyttäen, että ne myönnetään henkilöille, jotka eivät kuulu aseman määrittelyä koskevan asetuksen soveltamisalaan. 

Uusilla säännöillä 

• ehkäistään suojelua saavien henkilöiden edelleen liikkumista EU:ssa 
• varmistetaan, että suojelua hakevat henkilöt perustelevat hakemuksensa kaikkien asiaankuuluvien seikkojen osalta  
• edistetään turvapaikkahakemusten hyväksymisasteiden lähentymistä EU-maiden välillä ja yhdenmukaistetaan edelleen kansainvälisen suojelun myöntämisperusteita
• tarjotaan kannustimia kotoutumiseen. 

Suojelua saavia henkilöitä tuetaan seuraavin keinoin: 

• Suojelua saaville henkilöille annetaan selkeät vähimmäistiedot asetuksen liitteessä olevan mallin mukaisesti. 
• Oleskelulupien saamista nopeutetaan ja oleskelun jatkuvuus uusimisten välillä varmistetaan.
• Ilman huoltajaa olevien alaikäisten oikeuksia vahvistetaan. 
• Muun muassa työllisyyteen, sosiaalietuuksiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja kotoutumiseen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia selkeytetään.

• Uudistetulla direktiivillä yhdenmukaistetaan edelleen avun tasoa koko EU:ssa ja asetetaan EU-maille velvollisuus taata vahvistettu avun taso. Lisäksi EU-maat velvoitetaan laatimaan valmiussuunnitelma siltä varalta, että tulijoita on suhteettoman paljon. 
• Direktiivillä vahvistetaan suojatoimia ja takeita, joita sovelletaan henkilöihin, joilla on vastaanottoon liittyviä erityistarpeita, mukaan lukien lapset. Lisäksi sillä lisätään vastaanottojärjestelmien hallinnoinnin joustavuutta ja tehokkuutta sekä tukea turvapaikanhakijoiden kotoutumiseen.  
• Edelleen liikkumisen ehkäisemiseksi EU-maat eivät enää voi huolehtia hakijan aineellisista vastaanotto-olosuhteista, jos hakija sijaitsee muussa EU-maassa kuin hakemuksen käsittelystä vastaavassa jäsenvaltiossa.  

 Avun tason yhdenmukaistaminen 

• Uusilla säännöillä varmistetaan riittävä avun taso kaikkialla EU:ssa edellyttämällä, että EU-maat ottavat huomioon EU:n turvapaikkaviraston indikaattorit ja vastaanottoa koskevat ohjeet, varmistavat riittävät valmiudet ja laativat valmiussuunnitelman.  

 Turvapaikanhakijoita koskevien suojatoimien ja takeiden vahvistaminen 

• Vastaanottoon liittyvien erityistarpeiden arviointi on saatettava päätökseen 30 päivän kuluessa (nykyisessä säädöksessä mainitun ”kohtuullisen ajan” sijasta), ja kidutuksen ja väkivallan uhrien on saatava hoitoa mahdollisimman pian.  
• Säilöönottoa ei saa käyttää, jos se vaarantaisi hakijan fyysisen tai psyykkisen terveyden. Lapsia ei pääsääntöisesti saa ottaa säilöön. Lisäksi lapsiin sovelletaan tehostettua suojelua: lapsille on muun muassa tarjottava nopeampi pääsy koulutukseen, ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille on nimettävä edustaja.  

 Joustavuuden lisääminen ja kotoutumisprosessien tehostaminen  

• Uusien sääntöjen ansiosta EU-maat voivat joustavammin jakaa turvapaikanhakijat majoituspaikkoihin ja eri maantieteellisille alueille, ja jäsenvaltioille annetaan myös mahdollisuus rajoittaa vapaata liikkuvuutta. Turvapaikanhakijat pääsevät työmarkkinoille viimeistään kuuden kuukauden kuluttua hakemuksensa rekisteröinnistä, ja lisäksi EU-maita kannustetaan tarjoamaan aikaisempi pääsy työmarkkinoille erityisesti hakijoille, joiden hakemukset ovat todennäköisesti perusteltuja. EU-maiden on myös varmistettava pääsy kielikursseille, kansalaiskasvatuksen kursseille tai ammatilliseen koulutukseen. 

EU-maat hyötyvät lisääntyneestä joustosta ja uusista vaihtoehdoista vastaanottojärjestelmien järjestämiseksi asianmukaisella ja tehokkaalla tavalla. Lisäksi ne voivat paremmin varautua tilanteisiin, joissa niiden turvapaikkajärjestelmään kohdistuu paineita. 

Turvapaikanhakijoille, myös alaikäisille, tarjotaan riittävä elintaso kaikissa EU-maissa, aiempaa nopeammat ja vahvemmat suojatoimet ja takeet sekä pääsy työhön ja koulutukseen. 

• Uusilla säännöillä luodaan uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskeva kollektiivinen ja yhdenmukaistettu lähestymistapa, johon sisältyy yhteisiä menettelyjä. Näin EU voi esiintyä yhtenä rintamana ja lisätä unionin osallistumista kansainvälisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin.  

 Yhteiset toimintatavat ja menettelyt 

• Uudella säädöksellä otetaan käyttöön uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskeva yhteinen menettely, jolla kavennetaan kansallisten käytäntöjen välisiä nykyisiä eroja ja parannetaan tehokkuutta. 
• Säädöksen mukaan tarkoituksena on laatia kaksivuotinen unionin suunnitelma, jonka neuvosto hyväksyy komission ehdotuksen pohjalta ja josta tiedotetaan Euroopan parlamentille prosessin aikana. Unionin suunnitelmassa vahvistetaan niiden suojelua tarvitsevien henkilöiden kokonaismäärä, joille myönnetään pääsy EU:hun, sekä kunkin EU-maan osuus tästä määrästä. Lisäksi siinä ilmoitetaan maantieteelliset painopisteet, joissa vahvistetaan kolmannet maat, joista pääsy on tarkoitus toteuttaa. 

 Kumppanuuksien vahvistaminen kolmansien maiden kanssa 

• Unionin kehys auttaa vahvistamaan EU:n kumppanuuksia kolmansien maiden kanssa muun muassa osoittamalla maailmanlaajuista solidaarisuutta maille, joissa on paljon pakolaisia. 
• Asetuksella lisätään unionin osallistumista kansainvälisiin uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskeviin aloitteisiin synergiassa muiden maiden sitoumusten kanssa.  

• Unionin kehys tarjoaa EU-maille selkeät puitteet uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä varten. Sillä otetaan käyttöön yhteiset menettelyt ja parannetaan tapausten käsittelyn ennustettavuutta ja tehokkuutta.  
• EU-maiden vapaaehtoisia toimia tuetaan asianmukaisella rahoituksella EU:n talousarviosta.  
• EU-maat voivat ottaa pakolaisia vastaan uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevan järjestelmän kautta myös unionin suunnitelman ulkopuolella.

• Unionin kehys auttaa parantamaan haavoittuvimmassa asemassa olevien pakolaisten turvallisia ja laillisia väyliä EU:hun.  
• Unionin suunnitelman mukaisen pääsyn osalta kehyksessä vahvistetaan selkeät ja yhdenmukaistetut menettelyt muun muassa määräaikojen ja tiedottamisen osalta avoimuuden lisäämiseksi ja prosessin tehostamiseksi.