Tehdään loppu ihmiskaupasta
Kampanjan tavoitteena on torjua ihmiskauppaa levittämällä tietoa tästä rikollisuuden muodosta, jossa ihmisiltä riistetään heidän perusoikeutensa.
Vuonna 2022 EU:ssa ilmoitettiin viranomaisille yli 10 000 ihmiskaupan uhria. Monia tapauksia jää kuitenkin havaitsematta. Ihmiskaupan eri muotoja ovat esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö, työntekijöiden hyväksikäyttö ja kerjäämiseen pakottaminen. Yli 37 prosenttia uhreista on EU-kansalaisia.
Ihmiskauppa on väkivaltarikos. Sitä harjoittavat niin yksityishenkilöt kuin kansainvälisesti toimiviat järjestäytyneet rikollisverkostot. Pelkästään seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät rikokset voivat tuottaa ihmiskauppiaille jopa 14 miljardia euroa vuodessa.
Ihmiskaupan lopettaminen on yksi EU:n ja sen kumppaneiden prioriteeteista. Meistä jokainen voi vaikuttaa ratkaisevalla tavalla ihmiskaupan torjuntaan.
Katkaistaan näkymätön ketju
Ihmiskauppaverkostoja, niiden uhreja ja uhrien palvelujen käyttäjiä yhdistää näkymätön ketju, josta kaikki eivät ole edes tietoisia.
Ensimmäinen vaihe ketjun katkaisemisessa on tietoisuuden lisääminen. Ihmiskauppaa on pyrittävä ehkäisemään ensi sijassa parantamalla tiedotusta potentiaalisille uhreille ja tekemällä rikosten uhrit näkyviksi.
Jokainen meistä voi kuitenkin tehdä enemmänkin:
- Opi tunnistamaan merkit siitä, että joku voi olla ihmiskaupan uhri.
- Älä käytä ihmiskaupan uhrien palveluja.
- Ilmoita viranomaisille, jos epäilet ihmiskauppaa.
- Auta uhreja.
Voit myös osaltasi lisätä yleistä tietoisuutta tästä vakavasta rikollisuuden muodosta osallistumalla ”Lopeta ihmiskauppa. Katkaise näkymätön ketju” -kampanjaan. Kaikki kampanja-aineistot ovat vapaasti käytettävissä, ja ne voi ladata tältä sivulta.
Tunnista ihmiskaupan merkit
- Onko henkilöllä aina joku saattaja, kun hän lähtee töihin tai muuten ulos asunnostaan?
- Voiko henkilö puhua vapaasti vai kommunikoiko joku muu hänen puolestaan?
- Vaikuttaako siltä, että henkilö on erossa perheestään, yhteisöstään tai ystävistään?
- Tuntuuko henkilön vaatetuksessa olevan puutteita?
- Yöpyykö henkilö työpaikallaan?
- Onko henkilö riippuvainen jostakusta toisesta (esim. työnantajastaan) majoituksen ja liikkumisen suhteen? Pystyykö henkilö liikkumaan vapaasti?
- Ovatko henkilön asuinolosuhteet asumiseen soveltumattomat, ala-arvoiset ja ahtaat, esimerkiksi jokin hylätty rakennus tai teollisuusrakennus?
- Antaako henkilö ansaitsemansa tulot jollekulle toiselle?
- Jos kyseessä on lapsi: onko lapsi pelokkaan oloinen ja käyttäytyykö hän tavalla, joka ei vastaa hänen ikäänsä?
- Onko henkilöllä hallussaan omat henkilö- ja matkustusasiakirjansa?
Kaikki luettelon merkit eivät päde kaikissa ihmiskauppatilanteissa, eikä jonkin merkin olemassaolo tai puuttuminen välttämättä ole osoitus ihmiskaupasta tai siitä, ettei ihmiskauppaa tapahdu.
Ihmiskaupan lopettamiseen tähtäävät EU:n toimet
Lue lisää EU:n toimista, joilla torjutaan ihmiskauppaa.